Kun mietit lämmitysjärjestelmän uusimista, vastaan tulee usein kysymys poistoilmalämpöpumppu vs ilma-vesilämpöpumppu. Molemmat ovat vesikiertoiseen lämmitykseen kytkeytyviä järjestelmiä, mutta ne ottavat lämmön eri lähteestä ja sopivat erilaisiin taloihin. Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää talon ilmanvaihdon poistoilman lämmön, kun taas ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöä ulkoilmasta. Tässä artikkelissa vertailemme näiden kahden ratkaisun hintaa, hyötysuhdetta ja soveltuvuutta, jotta löydät juuri sinun taloosi sopivan vaihtoehdon.
Miten poistoilmalämpöpumppu toimii?
Poistoilmalämpöpumppu eli PILP ottaa lämmön talosta poistuvasta ilmanvaihtoilmasta. Koneellisessa ilmanvaihdossa lämmin sisäilma poistuu talosta jatkuvasti, ja PILP ottaa tämän lämmön talteen ja siirtää sen käyttöveteen ja lämmitysverkostoon. Koska poistoilman lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden, pumpun teho ei vaihtele ulkolämpötilan mukana. Poistoilman määrä on kuitenkin rajallinen, joten myös talteen otettava lämpömäärä on rajattu.
Poistoilman lämpö olisi muuten karannut hukkaan ulos, joten sen hyödyntäminen on tehokas tapa ottaa lämpö uudelleen käyttöön. Tyypillisesti PILP korvaa vanhan koneellisen poistoilmanvaihdon huippuimurin ja yhdistää saman laitteen lämmöntalteenottoon. Ratkaisu on suosittu erityisesti 1970- ja 1980-luvun taloissa, joissa on jo koneellinen poistoilmanvaihto mutta lämmitys hoidetaan suorasähköllä. Tällaisissa kohteissa PILP voi pienentää lämmityskuluja tuntuvasti.
Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii?
Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöä ulkoilmasta ulkoyksikön avulla ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Ulkoilmaa on käytännössä rajaton määrä, joten pumpun tehoa voidaan kasvattaa talon tarpeen mukaan. Haittapuolena on, että teho ja hyötysuhde laskevat pakkasen kiristyessä. Suomen ilmastossa kovimmat pakkaset edellyttävät usein lisälämmönlähdettä, kuten sähkövastusta.
Ilma-vesilämpöpumppu ei ole sidoksissa talon ilmanvaihtoon, joten se soveltuu myös koteihin, joissa on painovoimainen ilmanvaihto tai erillinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Koska tehoa voidaan skaalata, sama tekniikka taipuu sekä pienempään että suureen taloon. Tämän vuoksi ilma-vesilämpöpumppu on yleisin valinta, kun öljylämmitys korvataan tai kun rakennetaan uutta vesikiertoista omakotitaloa.
Poistoilmalämpöpumppu vs ilma-vesilämpöpumppu – vertailutaulukko
Seuraava taulukko kokoaa keskeiset erot. Luvut ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat kohteen ja laitemallin mukaan.
| Ominaisuus | Poistoilmalämpöpumppu | Ilma-vesilämpöpumppu |
|---|---|---|
| Lämmönlähde | poistoilma (tasainen) | ulkoilma (vaihteleva) |
| Hinta asennettuna | noin 9 000–14 000 € | noin 10 000–18 000 € |
| Vuosihyötysuhde (SCOP) | noin 2,5–3,5 | noin 3,0–4,5 |
| Teho pakkasella | tasainen | laskee kovilla pakkasilla |
| Edellyttää koneellista ilmanvaihtoa | kyllä | ei |
| Soveltuu suureen taloon | rajallisesti | kyllä |
Kumpi sopii millaiseen taloon?
Poistoilmalämpöpumppu sopii parhaiten taloon, jossa on jo koneellinen ilmanvaihto ja jonka lämmöntarve on maltillinen. Se on luonteva valinta esimerkiksi keskikokoiseen omakotitaloon, jossa poistoilman lämpöä halutaan hyödyntää tehokkaasti. Ilma-vesilämpöpumppu taas soveltuu laajemmin erikokoisiin taloihin, eikä se edellytä koneellista poistoilmanvaihtoa. Suureen tai paljon lämpöä kuluttavaan taloon ilma-vesilämpöpumppu on usein ainoa riittävä vaihtoehto näistä kahdesta.
- Poistoilmalämpöpumppu – talo, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja kohtuullinen lämmöntarve.
- Ilma-vesilämpöpumppu – suurempi lämmöntarve tai talo ilman koneellista poistoa.
Hyötysuhde ja toimintavarmuus
Poistoilmalämpöpumpun etu on tasainen toiminta, koska poistoilman lämpötila pysyy lähes muuttumattomana ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa, ettei laitteen teho romahda kovillakaan pakkasilla, toisin kuin ulkoilmasta lämpöä ottavassa pumpussa. Hyötysuhde on kuitenkin tyypillisesti hieman matalampi, koska talteen otettavan lämmön määrä on rajallinen. Ilma-vesilämpöpumppu yltää usein korkeampaan hyötysuhteeseen, mutta sen teho ja COP-arvo laskevat pakkasen kiristyessä.
Molemmat järjestelmät ovat toimintavarmoja, kun ne on mitoitettu ja asennettu oikein. Ilma-vesilämpöpumpussa ulkoyksikkö altistuu säälle ja vaatii sulatustoiminnon, kun taas poistoilmalämpöpumppu toimii sisätiloissa suojassa pakkaselta. Kummassakin lisälämmönlähde, kuten sähkövastus, toimii varajärjestelmänä huippukulutuksen aikana. Toimintavarmuuteen vaikuttaa eniten huolellinen asennus ja säännöllinen huolto.
Huolto ja käyttöikä
Molemmat järjestelmät kestävät hyvin hoidettuina pitkään, tyypillisesti noin 15–20 vuotta. Poistoilmalämpöpumpun huollossa korostuu ilmanvaihdon suodattimien vaihto ja puhtaanapito, kun taas ilma-vesilämpöpumpussa seurataan kylmäainepiiriä ja ulkoyksikön kuntoa. Säännöllinen huolto pitää hyötysuhteen hyvänä ja ehkäisee yllättäviä vikoja. Paikallinen huoltoverkosto helpottaa kunnossapitoa molemmissa ratkaisuissa.
Kustannukset ja säästöt
Poistoilmalämpöpumppu on usein hieman edullisempi hankkia, mutta sen lämmöntuotto on rajallisempi, koska poistoilman määrä on rajattu. Ilma-vesilämpöpumppu maksaa tyypillisesti enemmän, mutta korkeampi hyötysuhde ja suurempi tuotto voivat tuoda enemmän säästöä etenkin suuressa talossa. Molemmista saa kotitalousvähennyksen asennustyön osalta, mikä pienentää nettohintaa. Takaisinmaksuaika riippuu vahvasti aiemmasta lämmitystavasta ja energiankulutuksesta.
Suurin säästö syntyy molemmissa ratkaisuissa silloin, kun korvataan kallista lämmitysmuotoa, kuten suoraa sähkölämmitystä tai öljyä. Poistoilmalämpöpumppu sopii erityisen hyvin kohteeseen, jossa lämmöntarve on maltillinen ja poistoilmaa riittää tasaisesti. Ilma-vesilämpöpumppu taas tuottaa suuremmassa talossa enemmän edullista lämpöä, jolloin myös euromääräinen säästö on usein suurempi. Tarkka takaisinmaksuaika kannattaa laskea oman talon kulutuksen pohjalta.
Näin teet oikean valinnan
Valinta poistoilmalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumpun välillä kannattaa tehdä talon todellisen lämmöntarpeen, ilmanvaihtoratkaisun ja budjetin perusteella. Hyvä lähtökohta on kartoittaa nykyinen energiankulutus ja ilmanvaihdon tyyppi. Pumppumies kartoittaa kohteen Jämsän ja Keski-Suomen alueella ja suosittelee sopivinta järjestelmää tapauskohtaisesti. Näin investoinnista saadaan paras hyöty omaan taloon.
Joissakin kohteissa ratkaisuja voidaan myös yhdistää. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun rinnalle voidaan myöhemmin lisätä ilmalämpöpumppu yksittäisten tilojen tueksi. Tärkeintä on, että koko järjestelmä mitoitetaan ja säädetään yhteen sopivaksi. Kun lähtötiedot, kuten lämmöntarve ja ilmanvaihdon ilmamäärät, ovat tiedossa, oikean järjestelmän valinta on selkeää ja investoinnin kannattavuus voidaan arvioida luotettavasti.
Yhteenvetona poistoilmalämpöpumppu vs ilma-vesilämpöpumppu -valinnassa kannattaa muistaa, ettei kumpikaan ole automaattisesti parempi. Poistoilmalämpöpumppu loistaa kohteessa, jossa on jo koneellinen ilmanvaihto ja maltillinen lämmöntarve, kun taas ilma-vesilämpöpumppu joustaa laajemmin erikokoisiin taloihin ja suurempaan lämmöntarpeeseen. Ratkaisevaa on talon nykytilanne, lämmönjako ja tavoiteltu säästö. Asiantunteva kartoitus auttaa löytämään sopivimman ratkaisun ilman turhia kompromisseja.
Lue myös
- Ilma-vesilämpöpumput ja asennus
- Ilma-vesilämpöpumppu – täydellinen opas omakotitaloon
- Lämpöpumpputyypit vertailussa – mikä sopii sinulle?
- Ilma-vesilämpöpumpun hinta asennettuna 2026
Usein kysytyt kysymykset
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talon ilmanvaihdon poistoilmasta, kun taas ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöä ulkoilmasta. Poistoilman lämpö on tasaista mutta rajallista, ulkoilmaa taas riittää, mutta sen teho laskee pakkasella.
Poistoilmalämpöpumppu on usein hieman edullisempi hankkia, tyypillisesti noin 9 000–14 000 euroa asennettuna. Ilma-vesilämpöpumppu maksaa noin 10 000–18 000 euroa, mutta voi tuottaa enemmän säästöä korkeamman hyötysuhteen ansiosta.
Kyllä. Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää koneellisen ilmanvaihdon poistoilman lämpöä, joten se edellyttää toimivaa koneellista poistoilmanvaihtoa. Ilma-vesilämpöpumppu ei vaadi koneellista ilmanvaihtoa.
Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu paremmin suureen tai paljon lämpöä kuluttavaan taloon, koska sen tehoa voidaan kasvattaa tarpeen mukaan. Poistoilmalämpöpumpun lämmöntuotto on rajallinen poistoilman määrän vuoksi.
Kyllä. Kotitalousvähennys koskee asennustyön osuutta molemmissa järjestelmissä. Vähennys pienentää asennuksen nettohintaa, ja asentaja erittelee laskulla työn osuuden.
